Paloturvallisuus
Vastuu palovaroittimista siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle
Asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy vuoden 2026 alusta alkaen asukkaalta rakennuksen omistajalle.
Palovaroittimien hankintaan ja kunnossapitoon liittyvien lakimuutosten tavoitteena on sääntelyn selkiyttäminen ja velvoitteiden nykyistä parempi toteutuminen. Arvioiden mukaan noin 20 prosentissa asunnoista ei tällä hetkellä ole palovaroitinta.
Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Laki astuu voimaan vuoden 2024 alusta kahden vuoden siirtymäajalla, jotta rakennuksen omistajat voivat suunnitella miten asia käytännössä järjestetään.
Lue tästä lisää palovaroitinratkaisuistamme ja niiden ylläpidosta
Palovaroitinjärjestelmä
Palovaroittimen tehtävänä on varoittaa asunnossa olevia ihmisiä alkavasta palosta. Varoittimen summerin tarkoituksena on herättää nukkuvat tai havahduttaa huoneistossa muuten oleskelevat ihmiset tarpeeksi ajoissa. Tällöin pelastautuminen ja palon tukahduttaminen olisi mahdollista. Palovaroitin tuli pakolliseksi Suomessa kaikissa asunnoissa sekä majoitus- ja hoitolaitoksissa
1.9.1999.
Palovaroitinjärjestelmä eroaa paloilmoitinjärjestelmästä siinä, että hälytystä ei ohjata suoraan hätäkeskukseen vaan hälytys tapahtuu paikallisesti tai se voidaan ohjata muuhun 24 h valvottuun paikkaan kuten esimerkiksi vartiointiliikkeeseen
Palovaroittimessa on paloilmaisin ja merkinantolaite virtalähteineen sekä toiminnan testauslaite.
Nämä kaikki on sijoitettu yhteiseen koteloon. Palovaroittimen ilmaisinosa on yleensä savuilmaisin, mutta joidenkin erikoistilojen ilmaisimeksi sopii parhaiten lämpöilmaisin. Kesämökeille tai muihin sellaisiin taloihin, joissa käytetään tulisijoja, sopii myös ilmaisin, joka reagoi häkään. Varmistaaksesi kuuluvuuden asuntosi eri puolilla, voit muodostaa palovaroittimista myös ryhmän siten, että kaksi tai useampiapalovaroittimia kytketään yhteen. Tavoitteena on, että yhden palovaroittimen toiminta saa aikaan hälytyksen myös muissa varoittimissa. Palovaroitinryhmän ilmaisimissa on joko oma paristo kussakin tai yhteinen verkkolaite.
Sijoita palovaroitin oikein
Asunnoissa tulee olla vähintään yksi toimiva palovaroitin alkavaa 60 neliötä kohden. Palovaroitin reagoi ilmassa oleviin savukaasuihin, mistä syystä se pitää sijoittaa paikkaan, johon savu todennäköisesti ensimmäiseksi kulkeutuu. Tällöin palo havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varoitin tulee sijoittaa jokaisen makuuhuoneen kattoon, joko keskelle huonetta tai vuoteen yläpuolelle. Sijoituksessa on otettava huomioon ilman virtaus ja sitä haittaavat esteet. Jos tilassa on useita asuinkerroksia, varoittimia tulee sijoittaa jokaiseen kerrokseen. Yksi varoitin kannattaa sijoittaa portaiden yläpuolelle kattoon.
Paristotoimisten palovaroittimen paristojen kunto tulee tarkistaa testipainikkeesta määrävälein. Yksittäiset, itsenäiseen toimintaan tarkoitetut palovaroittimet asennetaan pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan. Kaapelointia ei tälloin tarvita.
Jos palovaroittimet suunnitellaan liitettävän ryhmäksi tai järjestelmäksi sekä niiden valvonta liitettäväksi johonkin hälytys- tai kaukovalvontajärjestelmään, on siihen hyvä varautua jo rakentamis- ja remontointivaiheessa. Näissä tapauksissa kannattaa varata kullekin varoittimelle ainakin keskenään ketjutettu putkitus sekä ketjujen molemmista päistä putkitus sähkökeskukselle. Remontoidessa palovaroitin tulee suojata siten, että varoittimeen ei pääse rakennuspölyä, joka voi vaurioittaa laitetta.
Sähköverkkoon kytketyissä palovaroittissa vastuu kuuluu lain mukaan yhtiölle. Paristokäyttöisten palovaroittimien toiminta ja paristojen vaihtaminen on asukkaan vastuulla. Jos asunto on vuokrattu on vastuu vuokralaisella.
Asunnoissa voi asua henkilöitä, jotka eivät pääse itse testaamaan varoittimia tai vaihtamaan paristoja. Toimenpide voidaan sisällyttää taloyhtiön huoltosopimukseen ja tapahtuu näin sovituin määrävälein.
Toteutamme järjestelmien suunnittelun, asennuksen, käyttökoulutuksen sekä huollon ja ylläpidon. Parhaan mahdollisen toiminnan takaamiseksi suosittelemme huoltosopimuksen solmimista kaikista toimittamistamme järjestelmistä.
Palosulkujärjestelmä
Osastoivan oven tulee tulee yleensä olla suljettuna ja salpautuneena. Sulkeutumisen varmistamiseksi ovi tulee varustaa ovensulkimella, joka sulkee vähänkin avatun oven estäen tule ja savun leviämisen muualle rakennukseen. Mikäli esteetön kulkeminen tai muu tilan käyttö esim. hotelleissa tai hoitolaitoksissa edellyttää osastoivan oven pitämistä auki, tulee se varustaa sellaisella palonsulkujärjestelmällä, joka sulkee salpaa oven automaattisesti tulipalon sattuessa
Ovia koskee Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Rakennusten paloturvallisuus & paloturvallisuus korjausrakentamisessa
Palonsulkujärjestelmät | ABLOY
Savunpoistoluukkujen säännöllinen huolto
Rakennusten savunpoistoluukkujen tarkoituksena on pitää poistumisreitit ja ulosmenokäytävät savusta vapaana tulipalon sattuessa. Luukkujen toiminta on tarkastettava, koelaukaistava ja huollettava vähintään kerran vuodessa. Vastuu savunpoiston toiminnasta on rakennuksen omistajalla, mikäli rakennuksen käyttäjän kanssa ei ole toisin sovittu.
Huoltosisältö määritellän huoltopalvelusopimuksessa ja huolehdimme siitä, että huollot tapahtuvat ajallaan ja niistä toimitetaan yksityiskohtainen dokumentti.
